Kylläpä pääsikin venähtämään blogitauko pitkäksi! Aluksi syksyllä oli kiire eikä oikein ehtinyt kirjoitella, sitten tuli talvi ja kaikki tietävät miten huonosti valo silloin riittää edes kohtuullisiin neulekuviin. Hiihtoloman aikaan kun päivät olivat jo mukavasti pidempiä ja valoisampia, ahnehdin neuleiden kanssa ja kehitin itselleni sekä tenniskyynärpään että jännetupin tulehduksen ranteeseen. Oikeakätisellä tietysti oikeaan käteen, ja siihen loppui blogipäivityksien lisäksi myös neulominen.

Nyt olen pyhästi päättänyt lievittää neulomattomuustuskaani lykkäämällä tänne juttuja viime päivityksen jälkeen valmistuneista neuleista, joita on karkeasti arvioituna noin 15 kappaletta, suurin osa jopa valokuvattuja ja Ravelryyn lykättyjä.

 

Vanhin blogiin pääsemistä odottava on tyttäreni neuletakki:

TARUN TOIVETAKKI

Malli: peruskauraa, saumaton raglan

ylhäältä alas neulottuna

Lanka: Novita Mambo, 400 g

Puikot: 6 mm

Napit: itse tehdyt (Cernit-massa)

(Ravelry)

Seuraavaksi jonossa on itselleni tehty neule:

SLINKY RIBS

Malli: Slinky ribs (kirjasta Custom Knits)

Lanka: Jaeger Baby Merino DK, 470 g

Puikot: 3,5 mm

(Ravelry)

 

Ei sitten tullut neuleita huomenna  niin kuin edellisessä kirjoituksessa lupailin - huomen tuli ja meni ja oli ihan yhtä kiireinen kuin kaikki muutkin päivät viime aikoina. No, kohta pitäisi helpottaa, ja syytä onkin tai muuten räjähtää pää! Tänään sain työläimmän kurssin viimeisen työn valmiiksi ja palautettua, joten ihan pikkuisen voi jo huokaista. Vahingosta viisastuneena en kuitenkaan lupaa huomiseksi yhtään mitään.

Tässä välipalana jo aikoja sitten Tiinalta (kiitos!) saamani tunnustus:

 

1. Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfäärin tehdyn panostuksen johdosta, millä tahansa maailman kielellä.

2. Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.

3. Palkinnon saaja laittaa palkinnon logon blogiinsa.

4. Logo tulisi linkittää alkuperäiseen osoitteeseen.

5. Palkinnon saaja julkaisee säännöt blogissaan. Kansainvälisen Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt löydät kuvaa klikkaamalla.

Tässä vaiheessa tämä on kiertänyt blogosfäärin jo sekä etu- että takaperin, mutta haluan siitä huolimatta antaa tämän näille suosikeilleni:

Susannalle - Antaisin aika paljon jos osaisin ommella yhtä hyvin ja ihania juttuja.

Villapeikolle - Upeita neuleita, loistavaa neulesuunnittelua, hienoja kuvia - mitä muuta tarvitaan?!

Jaanalle - Nuorta tarmoa ja ihania tyttömäisiä neuleita - suloista!

Pilville - Tämä on oikeastaan jotenkin mystistä, ikinä ei olla tavattu, mutta koen jonkinlaista sielujen sympatiaa (no niin, nyt napsahtaa sitten kahelin leima lopullisesti otsaan...).

Tarjalle - Hienojen neuleiden ja kauniiden korujen lisäksi Tarjan huumorintaju iskee ja kovaa.

Jatkaminen on vapaaehtoista, en vedä hernettä nenään enkä haudo kauheita kostosuunnitelmia vaikka ette haluaisi/jaksaisi/viitsisi jakaa pokaalia eteenpäin.

Edit2:
Artikkelit tämän päivän (12.11.08) Länsiväylässä ja Hesarissa.

Huomenna tänne tulee neuleita, jotka ovat odottaneet blogiin pääsyä aivan liian kauan. Ravelryssä ne ovat jo olleet jonkin aikaa, mutta tänne asti en ole ehtinyt mitään viime aikoina laittaa. Siitä voi syyttää sekä opiskelua että omaa sekaantumista yhteiskunnallisiin asioihin. No en ole mennyt aktiivisesti politiikkaan mukaan, vaikka sinne vähän tönitäänkin muutamalta suunnalta, ja luulen että jos järkeä yhtään hippusta päässä pysyy, en ikinä menekään. On tämä pienimuotoinen toimintakin niin stressaavaa ja aikaa vievää hommaa. Niin kuin yleensä, tälläkin kertaa olen koululaisten asialla, sähköpostia on mennyt lukemattomiin osoitteesiin, adressilinkkiä levitetty sinne ja tänne, paperiadressia printattu ja jaettu satoja kappaleita. Varsinainen asia löytyy alta, jos auttaminen kiinnostaa, seuratkaa linkkiä adressiin.

Hipihopi kaikki espoolaisten koululaisten vanhemmat, menkää tutustumaan näihin:

KokoEspoo ry:n blogi   (löytyy myös blogilistalta)
KokoEspoo ry:n keskustelu- ja tiedotusryhmä



Joko teidän koulunne vanhempainyhdistys on liittynyt? Vie asia yhdistyksen hallituksen tietoon ja kun liittymispäätös on hallituksen kokouksessa hyväksytty, sitten vain vapaamuotoinen jäsenhakemus osoitteeseen kokoespoo@yahoo.com.

Joo, olen henk.koht. sotkeutunut tuohon.

Minä en ole monen projektin neuloja. Yleensä sovellan ohjeita johonkin suuntaan, ja jos projekti jää pitemmäksi aikaa sivuun, on aivan kauhea homma yrittää muistaa missä kohtaa mentiin ohi ohjeen, millä tavalla ja kuinka paljon. Keskeneräiset työt ahdistavat, syyttelevät ja tuntuvat ylivoimaisilta ottaa uudelleen työn alle. Ja neulomisen olisi kuitenkin tarkoitus olla kivaa. Tein jokin aika sitten periaatepäätöksen (josta lipsuin Shetland Trianglen verran...) tehdä kaikki keskeneräiset loppuun ennen uusien töiden aloittamista, ensimmäinen tulos siitä oli February Lady Sweater ja nyt toinen on kesäkuun alusta olohuoneessa lojunut Printed Silk Cardigan kevään IK:sta. Tai minun versioni on Printed Bamboo Cardigan.

Jostain käsittämättömästä syystä olin valinnut koon 38", vaikka oikea kokoni on noin 4 tuumaa enemmän. Olin varma ettei tässä enää puhuttu pukevasta negatiivisesta väljyydestä, vaan neule tulisi olemaan auttamattomasti liian pieni, joten motivaatio jatkaa neuletta oli aika tarkkaan pyöreä nolla. Mutta mitäpä ei kunnon pingotus korjaisi, eikä hommaa haitannut sekään, että bambuneuleella on taipumus levähtää ja venähtää. Niinhän se sitten tekikin, muuten ihan sopivasti, mutta nappilista olisi saanut pysyä napakampana.



Olen myös piiiiiitkästä aikaa ommellut. Ihastuin Susannan pieneen tarvikepussukkaan ja muistin, että Sew Pretty Homestyle löytyy omastakin hyllystä. Tässä tulos. Tykkään. Menee äidille lahjaksi, mutta minulla on jo selkeä visio millaisen teen itselleni.

Hartiat ovat olleet totaalisen jumissa jo viikon. Pää ei käänny kunnolla mihinkään suuntaan ja käsivarsien liikkeet lähettelevät sellaisia kivoja "nyt lähtee taju" -vihlaisuja. Olen yrittänyt pitää hartioilla jyvillä täytettyä, mikrossa lämmitettävää juttuhommelisysteemiä (mikä se on? lämpöhaude? jyväjemma?), houkutellut miehen hieromaan yläselkää (apua, siitä vasta taju meinasikin lähteä, mies oli ihan järkyttynyt kuinka paljon kevytkin kosketus sattui), popsinut Sirdaludia (ei kivaa, sekoittaa pään, vaivuttaa uneen vaikka seisaalleen). Mikään ei auta. Pitää varmaan mennä hierojan tai lääkärin pakeille. Ehkä jopa molempien.

Tässä kivussa ja tuskassa tarpeellista lohtua tuo uusi ihanainen huivini, Shetland Triangle, johon olen suorastaan rakastunut. Se on kevyt, se on lämpöinen ja se on kaunis. Mies ihmetteli miten kipeillä hartioilla voi neuloa, mutta enhän minä hartioilla neulo... ihan totta, neulominen ei satu, minulla ainakin käsivarret ovat neuloessa kyynärpäistä ylöspäin lähes liikkumatta. Yritin miehelle sanoa että kenties neulominen jopa verryttää hartioita, mutta ei se oikein uskonut. En ole varma uskoinko itsekään.

Tänään on jopa aurinko pilkahdellut hetkittäin näkyvillä, joten piti pistää pikaisesti kamerakamat kasaan ja syöksyä pihalle kuvaussessioon. Eli olkaatten hyvät, February Lady Sweater:


Tästä tuli heti uusi suosikkineule, kiva malli, kiva väri ja lisäksi kiva tehdä. Voisin tehdä toisenkin, vaikka  puuvillasta tai bambusta.

Tein muuten ensin napinreikiä neljä, kuvittelin sen olevan parempi, mutta kun se ei sitten ollutkaan (näytti minun päälläni hölmöltä), kadutti aika lailla. Ai miksi? No siksi, että on helkkarin vaikeaa ommella aina oikein -pintaan tehtyä kahden rivin napinreikää nätisti umpeen. Pääsi aika monta manausta ja kirosanaa räpeltäessä, mutta kyllä siitä ihan siisti lopulta tuli.

Lanka riitti juuri ja juuri, kahdestatoista kerästäni jäi pari muutaman metrin pätkää. Halusin tehdä pitkät hihat, mutta en halunnut myöskään tinkiä helman pituudesta, joten tein helmaa ja molempia hihoja vuorotellen, koko ajan laskien ja arvioiden langanmenekkiä. Rasittavaa. Muistinpa taas miksi ostan lankaa yleensä kilon, tai ainakin 800 grammaa kerrallaan. Langan loppuminen harmittaa, mutta jos sitä on liikaa, loput saa aina upotettua pipoihin, lapasiin, raitahommeleihin tms.
 

Hups - eipä ollut tarkoitus pitää näin pitkää taukoa, mutta sikäli tuli oikeaan väliin, ettei kesän aikana pahemmin ole neuleita valmistunut. Parit valmiit sukat, yhdet vielä kesken, pari boleroa (toinen tyttärelle, toinen itselleni, molemmat kuvaamatta, katsotaan jos saan aikaiseksi) ja viime perjantaina valmistunut February Lady Sweater.

Kiitokset kaikille edellisen postauksen Mirabellaa kommentoineille! En sinne enää kirjoitellut vastauskommenttia, sillä tuskin asianomaiset sitä sieltä vanhasta postauksesta enää edes huomaisivat.


Ylemmissä ruuduissa näkyy myös keskeneräinen February Lady Sweater, joka on kuvaussession jälkeen valmistunut, mutta vielä kuvaamatta sateisen ja harmaan sään takia. Alakuvissa puolestaan muistuttelee olemassaolostaan koko kesän käsityökorin pohjilla makaillut Printed Silk Cardigan kevään IK:sta.

Juuri ennen juhannusta lähdimme muutamaksi viikoksi reissuun telttailun merkeissä ja päädyimme Saksaan. Sanon päädyimme siksi, että lähdimme systeemillä mennään minne huvittaa, ainoat varmat sitoumukset olivat päivämäärät laivalipuissa. Käytännössä siis tutkailimme silloin tällöin säätiedotuksia ja onnistuimmekin hyvin vähillä siirtymisillä pysyttelemään koko ajan hellelukemissa, suurimman osan reissusta olimme eteläisessä Saksassa pienessä Sommerachin kylässä lähellä Würzburgia. Lady Sweater oli mukana reissuneuleena, mutta se pääsi työn alle ainoastaan Tukholma-Malmö -välillä, sen jälkeen oli liian kuuma pyöritellä sylissä pahsuhkoa merinovillaneuletta.

Törmäsin matkalla vain yhteen lankakauppaa, siihenkin vahingossa, mutta mokoma vietti kesälomaa! Ikkunan läpi tuli kyllä tiirailtua ja samalla huvitettua ohikulkijoita näyteikkunan kuvaamisella.

Heti kun sain kevään IK:n käsiini, tiesin että Mirabella Cardigan on PAKKO tehdä. Nyt se on valmis ja siitä tuli täydellisen sopiva. Tykkään kovasti, sanoisin että varmaa käyttökamaa. Novitan Tiinakin on mukavan tuntuista, toivottavasti säilyttää pintansa hyvänä, muoto ainakin pysyi nätisti kastelussa, ei venähtänyt mihinkään suuntaan.

Neuloin aika lailla ohjeen mukaan, näkyvin muutos on pidemmät hihat, malliin kuulunut pituus olisi ollut minulle juuri se kaikkein epäedullisin. Laskin vyötäröjoustinta aavistuksen alemmas ja tein siitä hieman neulomani koon ohjetta korkeamman. Mitäs muuta? Nappeja on vähemmän, sillä nappilaatikostani löytyi juuri sopivat napit, mutta niitä oli vain kymmenen (ohjeessa on 13 nappia) - ja onneksi ei löytynyt enempää, noidenkin ompelussa oli enemmän kuin tarpeeksi.

Edit 4.5. klo 16.50:
Liivi ja huivi menevät tietysti Project Spectrumiin, lisäsin loppuun logon+linkin.

Olen selvästi nopeampi neulomaan kuin bloggaamaan, mutta se ei todellakaan tarkoita että olisin erityisen vikkelä puikkojen kanssa - olen vain armottoman laiska päivittämään blogia. Luen muiden blogeja ja välillä kommentoin, mutta oma kirjoittaminen takkuilee. Tai kirjoittaminen olisi helppoa, mutta kun neuleblogi ei ole järin antoisa ilman postaukseen lisättyjä kuvia. Ja se vasta on niiii-iiin hankalaa.

Kun neule valmistuu, pitäisi ottaa kuvia; väärä valaistus, kamera temppuilee, malli puuttuu, laiskottaa jne. Sitten ne kuvat pitäisi vielä siirtää koneelle... äh, missä se johto taas on, entä kamera, pakko vastata tähän meiliin ensin jne. Siirtyisivätköhän kuvat Flickriin ajatuksen voimalla sohvalta käsin - toki niitä pitäisi ensin muokata, vähintäänkin tarkistaa rajaukset? Jotenkin ne kuvat lopulta Flickriin päätyvät, mutta siinä vaiheessa vähäinenkin bloggausinto on haihtunut yläilmoihin ja taivaan tuuliin. Juuri ja juuri on energiaa siirtää kuvat Ravelryyn, mutta bloggauksen vaatimaan oheishöpinää ei enää irtoa.

Joopa joo, lopulta tullaan tähän, että pari uutta työtä on kohta puoliin irtoamassa puikoilta, vaikka muutama aiemmin valmistunutkin on jo tovin odotellut pääsyään blogiin. Vapun ja lämpimän sään piristämänä otin itseäni niskasta kiinni ja tässäpä näitä taas, olkaa hyvä!

Ja Project Spectrum pelaa edelleen sekä vihreällä että ruskealla: