Nyt se on vihdoin valmis, miehen palmikkotakki! Minä tykkään ja mies tykkää. Välillä kulutuspuoltakin kymppiprojektiin (seuranta vasemmalla olevassa laatikossa). Neuletakki oli mukava projekti kun rinnalla teki kaikenlaista muuta isompaa ja pienempää aina kun palmikoiden vääntäminen alkoi tympiä. Ohje on kirjoitettu puserolle, mutta mies halusin takin, joten sen verran tuli säätöä. Pelkäsin vähän vetoketjun ompelua ja viimeiseen asti myös nappilistan lisäys kulki mukana vaihtoehtona, mutta nyt valmiina olen sitä mieltä, että vetoketju oli ehdottomasti oikea valinta. Ja sain kuin sainkin kiinnitettyä sen nätisti. Tulipa myös kokeiltua ensimmäistä kertaa satulaistutusta hihoihin, ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

Onkohan tuolla Novita 7 veljestä Kantri -langan värjäyksellä vaikutusta langan pehmeyteen? En oikein muutakaan keksi, yleensä seiskaveikka kutittaa aivan hirveästi, mutta tuo on yllättävän pehmoista eikä tunnu pahalta kaulaa vasten. Kävin kaupassa hiplaamassa Novitan Saanaa, joka on myös spray-värjättyä, ja sekin tuntui kaulalla aika hyvältä - paitsi täysvalkoinen, joka oli karkeaa ja kutittavaa.

Onneksi hamstrasin Kantria kesällä Lauttasaaresta pussilankana reippaasti, ruskeaa ja harmaata sävyä löytyy yhteensä vielä noin 1,3 kiloa. Normaalihintaa en siitä viitsi maksaa, sillä kilohinnalla saa sitten jo kivampia ja laadukkaampiakin lankoja.