Olenpa ollut tyhmä ;)

Mummoni täyttää marraskuussa 90 vuotta ja olen miettinyt pääni puhki mitä ihmettä keksisin hänelle lahjaksi. Eikä sitten tullut mieleen, että voisin neuloa jotain... Mummo on ollut aina kova neulomaan, ja vieläkin, vaikka kahvikuppikin tuppaa läikkymään vapisevissa käsissä, puikot pysyvät käsissä. Viime viikolla sain äitini kautta mummon lähettämät ihanat melkein polvipituiset villasukat Seitsemästä Veljeksestä, ja eilen tavatessani mummon, hän kertoi neuloneensa joululahjaksi villasukat kaikille neljälle lapselleni - samoin veljieni yhteensä kuudelle lapselle. Minulla on kaapissa (samoin miehellä) varmaan seitsemän paria mummon tekemiä sukkia, ehkäpä siksi ei tule itse juurikaan sukkia tehtyä!

Mutta siis siitä lahjasta - ajattelin tehdä mummolle hartiahuivin ohuesta mohairista, sillä ohut lanka ja pitsineulos ei mummon omissa käsissä enää taivu. Samalla ratkesi kuin itsestään myös se, mitä teen seuraavaksi, mummon synttärit kun ovat kuukautta ennen joulua ja huivi menee itseoikeutetusti toteutuslistalla ykköseksi. Jos totta puhutaan, aloitin huivin jo eilen kun kävimme Turussa, automatkalla sain aikaiseksi kärjestä laskien neljän ruudun korkeudelta Roosa-huivia. Nyt homma jo alkaa hidastua kun silmukoita alkaa olla lähemmäs kymmenen mallikerran leveydeltä. Kovasti toivon että mallikerta alkaisi mennä takaraivoon, mutta jostain syystä tämä ei jää mieleen niin helposti kuin Fifin mallikerta, vaikka on aivan yhtä helppo.

Neuleblogeja lukiessani törmäsin näihin sukkiin, enkä voinut kuin huokailla niiden edessä.. Tekisi mieli tehdä tuollaiset itsekin, vaikka en olekaan mikään hameiden käyttäjä. Samalla pääsisi kokeilemaan miten kärjestä aloitettavan sukan neulominen sujuisi.