Viime aikoina on sattunut ja tapahtunut niin paljon, että bloggaaminen on ollut hiukka heikoissa kantimissa, mutta neuleita on silti syntynyt jokunen. Ekassa satsissa voisin esitellä Helmiksen ohjeella tehdyt pikasniikkerit, oman vanhan neuletakkini joka sai uuden kauluksen, veljentytölle tekemäni neuletakin ja omalle tytölleni väkerretyt pitsisukat. Kuvan alla enemmän sepustusta neuleista.

Kesäkuun satoa 1

Sniikkerit ovat mukavat jalassa ja tosi kiva ja helppo tehdä, näitä teen varmasti lisääkin! Lankana 7-veljestä, puikot 3 mm.

Tein neuletakin jokunen vuosi sitten (5? ehkä, ei tarkempaa mielikuvaa), mutta se on jäänyt kaapin perukoille makaamaan epäonnistuneen napituslistan takia. Lankoja kaivellessani käsiin osui projektista jäänyt lankakerä ja päätin vihdoin tehdä jotain takin korjaamiseksi. Vanha nappilista oli helppo purkaa ja uusi syntyi nopsasti tilalle, lisäsin siihen vielä lyhennetyillä kerroksilla pienen kauluksen. Luulen että nyt takki pääsee komeron kätköistä käyttöön.

Veljentyttö sai 3-vuotislahjaksi uniikin takin Novitan Jasminista. Malli on oma, etukäteen suunnittelin kirjoneuleraidan ja valitsin yläosan kuvion (jostain neulemallikirjasta, en muista mistä) sekä simpukkakuvioreunuksen (Nicky Epsteinin Knitting on the Edge -kirjasta), muuten takki syntyi siinä neuloessa, raglankavennuksetkin osuivat enttententten-systeemillä hyvin kohdalleen. Puikot 3,5 mm ja napit tehty Cernit-massasta.

Pitsisukat syntyivät vähän samaan tyyliin. Nappasin jostain (hienoa, hitto että olen taas informatiivinen) pitsimallin ja koska en jaksanut laskea silmukkamääriä enkä tehdä mallitilkkuja (lanka oli minulle ennestään tuntematon Grignasco Cotton, 50 g = n. 185 m), aloitin sukat kärjestä ja lisäilin silmukoita kunnes koko oli tytölle sovittaessa hyvä. Halusin nirkkoreunan, ja huomasin parhaaksi päättämistavaksi jättää varsinainen päättämiskerros kokonaan tekemättä. Sen sijaan viimeisen kerroksen jälkeen katkaisin langan jättäen sitä tarpeeksi reunan kiinnittämiseen, sitten taitoin reunan nirkkoja myöten ja kiinnitin taitteen ompelemalla "elävät" silmukat yksi kerrallaan kiinni. Nirkkoreunus on ikävä kyllä herkkä venymään, joten ennen viimeisten silmukoiden ompelua pujotin taitteen sisään ohutta kuminauhaa - toimii. Sukkien tekeminen oli kyllä aikamoista nykertämistä 1,75 mm puikoilla. Ikinä ennen en ole mitään tehnyt niin ohkaisilla, enkä taida ihan heti tehdä uudestaankaan.