Nyt ovat puolin ja toisin menneet perille molemmat ATC-vaihtoni, yksi vaihtari Jennin kanssa ja kaksi Sandyn kanssa. En ole vielä ehtinyt skannata saamiani kortteja, mutta josko huomenna tai ylihuomenna ehtisin laittaa kuvatkin tänne.. katsotaan. Noin niin kuin ennakkotietona voin kertoa, että hienoja ovat kaikki!

Viikonloppuna olimme ystävämme 43-vuotisjuhlissa ja - kääk! - lauloimme isolla porukalla Singstaria. Voi kettu. Aiemmin syksyllä kokeilimme ekan kerran, ja minä lähdin koitokseen asenteella "ja minähän en satavarmasti laula", mutta niin sitä vaan joutui pyörtämään sanansa... Kun koossa on oikeanlainen porukka, kuka tahansa uskaltaa laulaa, ja kelle vaan saa nauraa - kyllä muuten naurettiinkin! Kundit varsinkin tähdensivät, ettei kyseessä ole KARAOKE vaan PELI, eli aivan sama miltä kuulostaa, kunhan scorettaa kunnolla. Kundit saivatkin hyviä pisteitä laulamalla falsetissa (jos sitä nyt voi sanoa laulamiseksi).

Tunnustetaan sitten samaan syssyyn, että ostimme jo jokin aika sitten Singstar-mikit ja muutaman levyn meillekin, ja odotamme kovasti kauppoihin lähiaikoina rantautuvaa Legends-levyä, jossa on suurimmaksi osaksi suomalaista musiikkia, melkein puolet (13 kpl) biiseistä myös suomenkielisiä - varsinkin lapset odottavat, niiltä ei tuo englanti vielä niin hyvin taitu, eikä varsinkaan sen lukeminen ruudulta tarpeeksi nopeasti.

Niin ja lahjaksi kaverille vein tietysti itse neulotut sukat. Eikä taaskaan kuvaa.. ne ovat samanlaiset kuin edellisessä postauksessa kuvatut isänpäivälahjasukat, mutta väri on petrolinsininen (seiskaveikan moniraitaa sekin) ja varsi pelkkää 2o 2n -joustetta, perussukat siis. Ja koko pieni siro 45-46. Näyttivät muuten puikoilla aivan järkyttävän kokoisilta ja annoinkin ne korjaustakuulla siltä varalta, että koko ei olisi ollut hyvä, mutta sopivat nuo taisivat kuitenkin olla.